Sain käsiini vanhoja piirustuksiani. Äitini oli säästänyt ne ja löysi siivotessaan kellarikomeroa. Kaikissa piirustuksissa ei ollut luokkaa, mutta ne joissa oli, olivat niiltä vuosilta jolloin minulla oli todella vaikeaa. Painiskelin silloin itseni ja ennen kaikkea riittävyyteni ja kelpaavuuteni kanssa naisena ja ihmisenä. Yllätyin, koska nuo piirustukset olivat niin värikkäitä. Olisin arvellut käyttäneeni silloin värejä niukanlaisesti, mutta ei... Jostain ne värit elämääni silloinkin olivat tulleet. YLLÄTYS oli yllättävä, mutta todella hyvällä ja iloisella tavalla.